Location Innovation Hub järjesti syyskuussa yhdessä partnerinsa Metsäteho Oy:n ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Lajitietokeskuksen kanssa keskustelutilaisuuden, jossa keskityttiin lajitiedon rooliin kestävän metsätalouden tukena. Kutsutilaisuus kokosi yhteen metsäalan ja lajitiedon asiantuntijoita, yrityksiä ja päätöksentekijöitä keskustelemaan siitä, miten lajitietoa tuotetaan ja miten sen käyttöä voidaan kehittää, jotta se palvelisi paremmin metsäalan tarpeita.

Tietoa, käytäntöjä ja tulevaisuuden näkymiä

Päivän aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja käytännöistä kuten siitä, miten lajihavaintoja kerätään ja hyödynnetään metsien käytön ja suojelun suunnittelussa ja miten Lajitietokeskuksen dataa ja palveluita voi hyödyntää.

Tarjolla oli myös tietoa metsäteollisuuden hyvistä käytänteistä ja ohjeistuksista lajien elinympäristöjen huomioimiseksi metsänkäsittelyssä sekä toimijoiden käytännön ratkaisuista, jotka perustuvat tarkkuuspaikannukseen.

– Metsäkoneiden tarkkuuspaikannuksen ja karttatietojärjestelmien avulla voidaan geoaidata, eli virtuaalisesti merkitä alueita, jonne metsäkoneella ei mennä. Toisaalta metsäkoneiden tallentaman paikannustiedon avulla voidaan todentaa alueet, minne hakkuut ovat kohdistuneet ja mitkä alueet on jätetty käsittelyiden ulkopuolelle, kertoi tutkija Tapio Räsänen Metsäteho Oy:stä. 

Yleisö osallistui tilaisuudessa aktiivisesti keskusteluun ja puheenvuoroja käytettiin paljon. On yhteinen intressi huolehtia siitä, että esimerkiksi Suomussalmen raakkutuhon kaltaiset tapahtumat eivät toistuisi ja että lajitietoa on käytössä, jotta luonnon monimuotoisuudesta voidaan huolehtia.

– Lajitiedon parempi saatavuus ja käytettävyys on asia, jota olemme viemässä samaan suuntaan metsäteollisuuden kanssa. Meillä on yhteinen käsitys siitä, miksi tietoa tarvitaan, Lajitietokeskuksen johtaja Matti Sahla totesi keskustelun aikana.

Kehittämisen edellytykset: rahoitus, lainsäädäntö ja yhteistyö

Tilaisuudessa nousi esiin Lajitietokeskuksen aineistojen saatavuus ja käytettävyys, joihin liittyy monia kehitystarpeita. Esimerkiksi aineistopyyntöjen tekeminen ja aineiston saaminen koetaan osittain hankalaksi. Aineiston saamiseen voi liittyä myös odottamattomia viiveitä.

– Yleensä päätöksen saa nopeasti, mutta toisinaan prosessiin liittyy erilaisia hyväksyntäketjuja, joiden sujuvoittaminen on meillekin tärkeää, kertoi tietotekniikkasuunnittelija Eija-Leena Laiho Lajitietokeskukselta.

Metsäalan toimijat toivoivat, että ns. Otso-haku eli Laji.fi-portaaliin toteutetut metsätaloustoimijoiden käyttöön tarkoitetut, valmiit hakurajaukset kehittyisivät metsäalan tarpeita paremmin palvelevaksi. Järkevämpien hakuominaisuuksien kehittämisestä sekä esimerkiksi aineiston laatuun ja tarkkuuteen liittyvistä kehittämisaskeleista ollaan yhtä mieltä.