Tiesitkö, että Euroopassa katoaa arviolta neljä miljoonaa autoa vuodessa? Se tarkoittaa, että liikennekäytöstä poistetut autot eivät päädy lain mukaan kiertoon, vaan saattavat jäädä takapihoille ja katujen varsille sekä roikkumaan rekistereihin. Kyse on haamuautoista, joista aiheutuu monenlaisia ongelmia: raaka-aineet eivät palaudu kiertoon ja autonraadoista aiheutuu myös negatiivisia ympäristövaikutuksia. Suomessakin haamuautoja on arviolta kymmeniä tuhansia. Nyt suomalaiset ovat kehittäneet globaaliin ongelmaan skaalattavan ratkaisun.

Suomen Autokierrätys on tuottajayhteisö, joka hoitaa autojen kierrätyksen organisointia lainsäädännön velvoittamalla tavalla. Yhteisö on kehittänyt uuden, myös haamuauto-ongelmaa taklaavan järjestelmän, joka otetaan käyttöön kevään aikana. Toimitusjohtaja Juha Kenraalin mukaan järjestelmä muuttaa alaa merkittävästi. Järjestelmä tuottaa uudenlaista, arvokasta ja läpinäkyvää tietoa kierrätysprosessin eri vaiheista.

– Käytännössä kierrätykseen lähetettävästä autosta luodaan digitaalinen kaksonen, jonka romutusprosessin vaiheista syntyy erilaista tietoa. Tekoälyn avulla arvioidaan muun muassa potentiaalia, miten osat saadaan uudelleenkäyttöön, tai voidaan ennustaa, kuinka paljon kustakin autosta saadaan materiaalia kiertoon, Kenraali kertoo.

Kun yksittäisestä autosta tiedetään, mitä uudelleenkäytettävää autossa on, syntyy ymmärrys mitä autosta kannattaa romuttaa ja mitä on järkevää ottaa talteen. Auton matkaa voi seurata alusta loppuun ja kaikki tarpeellinen tieto on autonkierrätyksen ekosysteemin toimijoiden käytössä.

– Mukana olevat toimijat voivat tarkastella tilannetta vaikkapa maakuntatasolla, ja arvioida millaisia varaosia miltäkin alueelta tulee ja missä niitä tarvitaan, Kenraali havainnollistaa.

Toimintamallilla on merkittävä vientipotentiaali

Idea autojen tehokkaaseen kierrätykseen syntyi Suomen Autokierrätyksen ja sen yhteistyökumppaneiden kesken, ja kehittämistyössä oli mukana digitalisaatiosta ja datataloudesta innostuneita logistiikka-alan toimijoita. Yksi keskusteluissa mukana olevista henkilöistä oli toimitusjohtaja Matti Lankinen Vediafi Oystä.  

– Kun pohdimme käytännössä, miten avointa datataloutta vietäisiin eteenpäin logistiikkapuolella, tämä tarve haamuautojen käsittelystä nousi esiin. Syntynyt toimintamalli on eurooppalaisittain aivan uniikki, Lankinen kertoo.

• Mistä haamuauto-ongelma johtuu? Miten paikkatiedot voivat boostata kierrätysbisnestä? Lue koko juttu englanninkielisestä Positio-lehdestä: Finns solved the ghost car problem – more location innovation needed for a circular economy

Kiinnostaako kiertotalouden paikkatietoratkaisut? Location Innovation Hub auttaa ja tukee pieniä ja keskisuuria yrityksiä maksutta löytämään oikeat välineet. Ota yhteyttä!