Location Innovation Hub on valmis toimintaan
17.10.2023Tekoälyratkaisuja yrityksesi käyttöön
30.11.2023Maaseudun valoisampi tulevaisuus vaatii rohkeutta, teknologiaa ja dataa
Suomessa on 43 000 maatalous- ja puutarhayrittäjää, joista noin 15 000 tuottaa 95 % suomalaisten syömästä ruuasta. Teknologian hyödyntämisen näkökulmasta osa yrittäjistä pärjää vähällä. Janan toisessa päässä on joukko hightech-tuottajia, joiden toiminnassa automatisaatio, robotiikka ja tekoäly on tehokkaassa käytössä.
– Meillä on esimerkiksi navetoita, joissa lypsyrobotti, ruokintarobotti ja lannanpuhdistusrobotti ovat touhuamassa, se on aivan arkipäivää ja teknologian käyttö lisääntyy jatkuvasti, vahvistaa ProAgrian toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko.
Tekoäly ja robotiikka mullistavat työntekijän työnkuvaa ja tulevat avuksi arkeen – eikä hetkeäkään liian myöhään ja osittain myös pakon edessä.
– Työvoimaa on jo nyt vaikea saada maatalouteen ja nuoria ei ala kiinnosta. On viimeinen hetki ottaa teknologia avuksi, jotta ruokaa pystytään Suomessa tuottamaan jatkossakin turvallisesti ja tehokkaasti, erikoistutkija Liisa Pesonen Luonnonvarakeskukselta sanoo.
Pakko kehittyä
Digitalisaation näkökulmasta maatalousalalla on otettu valtavia loikkia. Kymmenen vuotta sitten hypetettiin IoT:tä eli esineiden internettiä ja pilvipalveluiden käyttöä, jotka ovat vuosien aikana lyöneet itsensä läpi.
– Muutos on ollut melkoinen. Esimerkiksi sensoreilla kerättävää dataa on enemmän saatavilla ja koko ajan laskentakapasiteetti on kasvanut, Pesonen listaa
Harri Mäkivuokon arvion mukaan ruoka-ala on kasvuala, ja ruuan tuotanto voidaan Suomessa tulevaisuudessa moninkertaistaa. Yksi syy on ilmastonmuutos, joka avaa uusia mahdollisuuksia Suomeen. Mäkivuokon mukaan erityisen tärkeää on valaa tulevaisuuden uskoa alan ammattilaisiin: nyt ei ole aika luovuttaa ja näivettyä.
– Viljelijöillä on motivaatio kehittää liiketoimintaansa. Keski-techit viljelijät voivat ottaa aidon loikan kohti hightechiä. Kun teknologian hyödyntämisen kautta löydetään tapoja lisätä kannattavuutta, helppoutta ja arjen helpotusta viljelijöille, niin näille innovaatioille on ostajia, Mäkivuokko ennustaa.
Miten paikkatietoteknologiaa voisi hyödyntää?
Paikkatieto sanana on alalla varsin vieras termi, mutta paikkatietoon liittyvät teknologiat, kuten GPS on alalla laajasti käytössä. Potentiaalia kasvuun on.
Mäkivuokon mukaan tarvetta olisi sovelluksille, jotka auttavat näkemään kokonaisuuksia. Tällä hetkellä ongelmia tuottaa se, että dataa on paljon, mutta sitä on hankala yhdistää käyttökelpoiseksi viljelijän omin voimin.
Maatalousalan yrittäjät voisivat myös entistä paremmin hyödyntää keräämäänsä dataa kilpailuvalttina kiristyvässä tilanteessa, jos tarjolla olisi siihen helppoja keinoja.
– Viljelijä voisi omalla datallaan laskea vaikkapa hinnan ilman hiilijalanjälkeä ja sen kanssa, ja käyttää dataa neuvottelun tukena. Teknologia voisi myös auttaa yrittäjää myös ratkaisemaan kohtaanto-ongelmia. Tekoälyn tuella voisi seurata vaikkapa maatalouden sivuvirtoja ja ilmoittaa, kun markkinoilla kaivataan tietynlaisia tuotteita myytäväksi, Pesonen visioi.
- Mitä muuta Harri Mäkivuokko ja Liisa Pesonen tuumaavat Suomen maaseudun tulevaisuudesta? Juttu on julkaistu kokonaisena englanninkielisessä Positio-lehdessä (Positio-magazine.eu). Lue koko juttu: Courage, technology and (spatial) data is needed for a bright rural future in Finland
Onko sinulla idea, miten maatalousyritysten liiketoimintaa voisi kehittää teknologiaa ja dataa hyödyntämällä? Haluatko kuulla rahoitusmahdollisuuksista, testiympäristöistä ja löytää partnereita sekä verkostoja toteutuksen tueksi? Ota yhteyttä Location Innovation Hubiin – valmennamme yrityksiä ja julkishallintoa kehittämään toimintaansa sijaintitietoteknologioita hyödyntämällä.